Naisen sokkeloisessa päässä onkin varmasti hankala ymmärtää sellainenkin asia kuin eräpäivä. Kun laskussa tulee maksupäivä vastaan niin nainen ajattelee että, haluan käyttää tuon rahan mieluummin kenkiin. Onhan se kuitenkin minun rahaani ja saan käyttää sen kuten itse haluan. Sitten laskun voikin unohtaa, koska se eräpäiväkin meni jo.
Hetken kuluttua laskusta tulee huomautuslasku ja silloin naisen ajatus on, ”Mitä ne nyt minua vieläkin kiusaavat tuollaisella asialla kun rahatkin on jo käytetty. Törkeätä toimintaa, tuolta postimyynnistä en enää osta mitään… tai no en ainakaan ennenkuin tämä ikävä laskuasia on hoidettu”. Todellisuudessa eihän yritys myy jos laskut jäävät maksamatta, mutta mukavampaa on ajatella syyn olevan yrityksessä. Olkoon, en juuri nyt jaksa ajatella tuollaista ikävää vaan menen naamakirjaan katsomaan kissavideoita jotta saan mukavampaa ajateltavaa.
Lasku siirtyy perintään ja sieltä tulee ukaasi, että menetät luottotietosi jos et heti maksa tätä laskua. Nyt nainen havahtuu, ”Luottotiedot, apua, sitten en enää voi tilata Zalandostakaan kenkiä. Missä se lasku nyt olikaan… Ihankuin siinä olisi ollut jokin virhe… No, ei se nyt löydy joten maksan tämän heti että saadaan ahne yritys tyytyväiseksi. Sieltä en kyllä osta enää mitään”.
Loppujen lopuksi 35 euron vaatetilaus tuli maksamaan tuotteen lisäksi postitusmaksun 8 euroa, huomautusmaksun 7 euroa, korkoa 1,33 euroa sekä perintätoimiston kulut 15 euroa. Eli Elloksen alesta ostettu hame maksoi 66,33 euroa.
Sitten asian antikliimaksi. Hame ei istu kunnolla, joten sitä ei voi koskaan käyttää. Se piti palauttaa, mutta unohtui viedä postiin. Hame jää naisen vaatekaappiin, taakse piiloon, ja viedään seuraavassa vanhat/epäsopivat vaatesiivouksessa Uffen laatikkoon.
